Wikipedia

Käytettävissä oleva tulo on tilastoinnissa käytetty määritelmä. Se lasketaan vähentämällä brutto- eli kokonaistulosta tulovero ja muut tulonsiirrot. Kansantalouden tilinpidossa se lasketaan sektoreittain lisäämällä ensituloon saadut ja vähentämällä maksettavat tulonsiirrot. Käytettävissä oleva tulo voidaan käyttää kulutukseen tai säästää.

Käytettävissä olevat tulo on tulonjakotilaston keskeisin tulokäsite. Sitä käytetään myös kulutustutkimuksessa.

Sisällysluettelo 1 Käytettävissä olevan tulon määrittely eri tilastoissa 1.1 Kansantalouden tilinpito 1.2 Tulonjakotilasto, kulutustutkimus 2 Katso myös 3 Aiheesta muualla

[muokkaa] Käytettävissä olevan tulon määrittely eri tilastoissa

[muokkaa] Kansantalouden tilinpito

Palkansaajakorvaukset + toimintaylijäämä ja sekatulo + omaisuustulot - omaisuusmenot = sektorin ensitulo

+ saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot = käytettävissä oleva tulo.

[muokkaa] Tulonjakotilasto, kulutustutkimus

Palkkatulot + yrittäjätulot = työtulo

+ omaisuustulot = tuotannontekijätulot

+ saadut tulonsiirrot = bruttotulot

- maksetut tulonsiirrot = käytettävissä oleva tulo.

[muokkaa] Katso myös

• Kansantalouden tilinpito
• Ensitulo
• Sekatulo
• Tulonsiirrot
• Tuotannontekijätulo

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Tilastokeskus: käsitteet ja määritelmät

Tämä taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.